Vieraslajien leviäminen toiselle maantieteelliselle alueelle tapahtuu ihmisen tietoisella tai tahattomalla avustuksella. Globalisaatio ja nopeasti lisääntynyt kansainvälinen kauppa ja liikenne, erityisesti uudet liikennereitit merellä, maalla ja ilmassa, ovat johtaneet vieraslajien leviämisen voimistumiseen.
Puutarhakasvien ja eläinten kauppa on merkittävimpiä yksittäisiä tekijöitä niin tahallisissa kuin tahattomissa vieraslajien saapumisissa. Internetin välityksellä käytävä kauppa on lisäksi johtanut siihen, että eri puolilla maailmaa tehtyjä tai kasvatettuja tuotteita, kuten kasvien siemeniä tai akvaariokalojen elävää ruokaa, on helppoa tilata lähes kaikkialle. Tämä nopeuttaa entuudestaan vieraslajien hallitsematonta leviämistä.
Kustannustehokkaita torjuntakeinoja haitallisten vieraslajien leviämisen estämiseksi on listattu muun muassa hallintasuunnitelmissa.
Vieraslajeja on tuotu ja tuodaan edelleen maahan hyötytarkoituksessa. Tarkoituksellisesti tuodaan erityisesti hyötykasveja viljelyyn ja puutarhakasveiksi, kalalajeja vesiviljelyyn sekä riistalajeja metsästystä ja tarhausta varten. Lisäksi tuodaan lemmikkieläimiksi kaloja, matelijoita, lintuja, nisäkkäitä ja selkärangattomia. Tuonti mahdollistaa vieraiden lajien leviämisen edelleen, sillä vieraslaji voidaan tietoisesti tai tahattomasti vapauttaa tai se voi karata hallinnasta.
Vieraslajeja vapautetaan tarkoituksellisesti luontoon esimerkiksi biologisista torjuntaa varten tai istutetaan riista- tai kalalajeja. Lisäksi lemmikkejä saatetaan hylätä ja vapauttaa tietoisesti luontoon. Tarkoituksella tänne tuodut vieraslajit voivat myös karata, kuten tarhakarkulaisena levinnyt minkki (Neovison vison). Lukuisat vieraslajikasvit taas ovat puutarhakarkulaisia. Lisäksi vieraslajikasvit sekä esimerkiksi espanjansiruetanan (Arion vulgaris) munat voivat levitä, kun kasvijätettä kipataan omalta tontilta esimerkiksi ojan pientareelle tai metsän reunaan.
Vieraslajit leviävät tahattomasti esimerkiksi kontaminoituneen kasvi- ja pakkausmateriaalin tai eläinten mukana. Vieraslajikasvien siemeniä voi levitä vaikkapa linnunsiemenseosten, taimipaakkujen tai maa-aineisten mukana. Esimerkiksi aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis), joka on vaarallinen lehtipuita viottava karanteenituhooja, saapui Kiinasta Eurooppaan puisen pakkausmateriaalin välityksellä.
Lisäksi vieraslajit kulkeutuvat tahattomasti liikennevälineiden, kuten laivojen, ihmisten matkatavaroiden sekä koneiden ja laitteiden matkassa alueelta toiselle. Laivoissa vieraslajit voivat kulkeutua painolastivesissä tai runkoon kiinnittyneinä.
Lajit levittäytyvät myös ihmisen luomien reittien kuten teiden, rautateiden, kanavien, siltojen, tunneleiden tai kalateiden kautta. Vaeltajasimpukka (Dreissena polymorpha) on yksi tunnetuimmista ja haitallisimmista rakennettujen kanavien kautta levinneistä vieraslajeista.
Tänne saavuttuaan vierasperäiset lajit voivat levitä omin avuin eteenpäin ja laajentaa esiintymisaluettaan. Vieraslajikasvien siemenet voivat levitä esimerkiksi tuulen mukana, kun taas eläimet voivat omatoimisesti laajentaa reviiriään.