Haitallisten vieraslajien torjuntaan erilaisia rahoituslähteitä

Haitallisten vieraslajien torjuntatyöhön on mahdollista hakea tukea erilaisista rahoitusinstrumenteista. EU:n rahoituslähteitä ovat muun muassa Life-ohjelma - EU:n ympäristöalan keskeinen rahoitusohjelma - sekä Horisontti 2020 – EU:n kahdeksas tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Suomi saa EU:lta tukea myös Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta on rahoitettu haitallisten vieraslajien torjuntatyötä. Myös maataloustukirahasto, maaseuturahasto ja maaseutuohjelma sekä kansallinen Kestävän metsätalouden tukijärjestelmä (Kemera) sisältävät haitallisten vieraslajien torjuntatyön rahoitusmahdollisuuksia.
 

Life-ohjelman työohjelmassa vuosille 2014–2017 asetetaan etusijalle hankeaiheet, jotka edistävät EU:n monimuotoisuusstrategian ensimmäisen tavoitteen – lintu- ja luontodirektiivien täysimääräisen täytäntöönpanon – saavuttamista. Hankkeita pyritään kohdistamaan haitallisiin vieraslajeihin tilanteissa, joissa ne todennäköisesti heikentävät yhteisön laajuisesti tärkeiden lajien tai luontotyyppien suojelun tasoa. Samalla pyrkimyksenä on tukea Natura 2000 -verkostoa. Painopiste on lisäksi hankkeissa, joissa testataan ja sovelletaan toimintatapoja, joiden tarkoitus on

  1. estää haitallisten vieraslajien leviäminen etenkin puuttumalla tahattoman leviämisen reitteihin,
  2. luoda varhaisen varoituksen ja nopeiden vastatoimien järjestelmä,
  3. hävittää osaksi elinympäristöään vakiintuneet haitalliset vieraslajit tai valvoa niitä asianmukaisella aluetasolla,

sekä käsitellä näitä kolmea vaihetta (estämistä, varhaista varoitusta ja nopeita vastatoimia, hävittämistä/valvontaa) yhteisessä kehyksessä.

Life -hankkeissa on tavoitteena parantaa olemassa olevia – tai ottaa käyttöön uusia – teknisiä, hallinnollisia tai oikeudellisia kehyksiä asianomaisella tasolla. Tavoitteena on estää haitallisten vieraslajien laajemmalti esiintyvä vakiintuminen osaksi EU:n luontoa. Rahoitettavia hankkeita voivat olla myös haitallisia vieraslajeja koskevat kansalliset ja kansainväliset tietoisuuden lisäämiskampanjat, joiden kohteena ovat suuri yleisö sekä keskeiset sidosryhmät.  Myös muihin Life:n luonto- ja luonnon monimuotoisuuden hankkeisiin voi liittyä esimerkiksi vieraslajien poistamista hankealueelta.

EU:n kahdeksanteen tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan, Horisontti 2020:een sisältyy haitallisten vieraslajien tutkimukseen ja torjuntaan liittyviä mahdollisuuksia. Yhteiskunnalliset haasteet on Horisontti 2020 -ohjelman keskeinen osio, jossa pyrkimyksenä on poikkitieteellinen, käyttäjälähtöinen tutkimus, jossa kehitetään ratkaisuja yhteiskunnan isoihin haasteisiin ja myös pilotoidaan ja testataan niitä. Etenkin toinen haaste – ruokaturva, kestävä maa- ja metsätalous, merenkulku, meri- ja sisävesien tutkimus sekä biotalous – pitää sisällään haitallisten vieraslajien tutkimusaiheita.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta on rahoitettu aiemmin haitallisten vieraslajien torjuntatyötä. Rakennerahastojen tavoitteena on myös Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) kehittäminen. EU:n Itämeren alueen strategian ensimmäinen tavoite ”meren pelastaminen” ja siihen liittyvät painopistealueet tukevat kansainvälisen yhteistyön kehittämistä myös vieraslajityössä EAY-ohjelmien puitteissa.

Maaseutuohjelmassa tuetaan tiettyjä ei-tuotannollisia investointeja, jotka liittyvät maatalouden ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Tällaisia investointeja ovat perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen. Ympäristökorvausten ympäristösopimuksilla tuettavia ovat myös perinnebiotooppien, luonnonlaidunten, reunavyöhykkeiden ja metsäsaarekkeiden hoitotoimet. Niin alkuraivauksen kuin hoidonkin toimenpiteisiin voi tarvittaessa kuulua vieraslajien poisto. Poistettavia haitallisia vieraslajeja ovat etenkin kurtturuusu merenrantaniityillä sekä jättiputket. ELY-keskus voi tapauskohtaisesti sallia myös jättiputken kasvuston kemiallisen torjunnan edellä mainituissa ympäristöissä, joissa kemiallinen torjunta on sopimusehtojen mukaan kielletty. Haitallisten vieraslajien torjuntaan on mahdollista hakea hankerahoitusta Maaseutuohjelman yhteistyötoimenpiteestä, esimerkiksi maaseudulla sijaitsevan luontokohteen kunnostamiseen alueen toimijoiden yhteistyönä. - Niin kutsutut täydentävät ehdot edellyttävät jättiputkien (kaukasianjättiputki, persianjättiputki, armenianjättiputki) torjuntaa maatalousmaalla, jos viljelijä on hakenut EU:n kokonaan rahoittamia suoria tukia (mm. perustukea, viherryttämistukea tai tuotantosidonnaisia tukia), (EU:n osittain rahoittamaa) ympäristökorvausta (M10), luonnonmukaisen tuotannon korvausta (M11), luonnonhaittakorvausta (M13) tai kansallisesti rahoitettavia viljelijätukia.

Uudesta kestävän metsätalouden tukijärjestelmästä on säädetty määräaikainen Kemera-lailla, jonka nojalla voidaan tehdä päätöksiä vuoden 2020 loppuun ja maksatusta vuoden 2023 loppuun. Lain nojalla voidaan tukea metsäluonnon hoitohankkeita, jollaiseksi luetaan myös metsäluonnolle haitallisten vieraskasvilajien hävittäminen ja niiden leviämisen estäminen metsätalousmaalla.

Lisätietoa: