Ajankohtaista

Viestintäkampanja arktisen alueen eläin- ja kasvikunnan suojelemiseksi vieraslajeilta

Vieraslajit ovat maailmanlaajuinen uhka luonnon monimuotoisuudelle, ja arktisen alueen kasvit ja eläimet ovat erityisen haavoittuvia niiden vaikutukselle. Vieraslajit voivat levitessään syrjäyttää jopa kokonaan alueen alkuperäiset lajit ja uhata näin koko arktista ekosysteemiä. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat käynnistäneet siksi yhdessä viestintäkampanjan, jossa kerrotaan miten vieraslajien kulkeutumista arktiselle alueelle voi välttää muutamin yksinkertaisin keinoin.

TIEDOTE Vuoden maisemateko -kilpailu käynnistää suuret suomalaiset vieraslajitalkoot

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry tiedottaa

Vuoden maisemateko -kilpailu käynnistää suuret suomalaiset vieraslajitalkoot
Maa- ja kotitalousnaiset haastavat suomalaiset suuriin suomalaisiin vieraslajitalkoisiin Vuoden maisemateko 2019 -kilpailulla. Viidettä kertaa järjestettävällä kilpailulla kannustetaan yksittäisiä kansalaisia ja yhteisöjä yhteistyöhön vieraskasvilajien torjumiseksi ja Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kilpailuaikaa on syyskuun loppuun saakka.
Suomessa kasvaa monia vieraskasvilajeja, jotka valtaavat tilaa luontaisilta lajeiltamme.  Pahimmillaan luontoon levinneet vieraslajit ovat vaaraksi ihmisille ja suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vaikka vieraslajit saattavat olla komeita ja eksoottisen näköisiä, niiden ei tule antaa levitä. Torjunnan aloittaminen omasta puutarhasta on usein helpointa.
 

Vieraslajien hallintasuunnitelma lausuntokierroksella.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää täydennyksiä viime vuonna ensimmäistä kertaa laadittuun haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaan. Täydennysehdotus sisältää toimenpiteitä EU:n vieraslajiluetteloon lisättyjen 12 uuden lajin torjumiseksi. Hallintasuunnitelman sisältöön voi vaikuttaa tänään alkaneella lausuntokierroksella. Määräaika lausunnoille on 5.4.2019.

Vieraslajit napapiirin pohjoispuolella Suomessa

Luonnonvarakeskus on julkaissut esiselvityksen vieraslajeista Suomen arktisella alueella.

Osana Arktisen neuvoston vieraslajistrategian toimeenpanoa selvitettiin vieraslajeja koskeva lähtötilanne Suomen omalla arktisella alueella, joka on rajattu koskemaan Suomen napapiirin pohjoispuoleisia alueita. Tarkastelun kohteena olivat Suomen arktisen alueen tärkeimmät vieraslajit sekä niiden aiheuttamat uhat, vaikutusten kohderyhmät ja tärkeimmät leviämisväylät. Lisäksi tarkasteltiin vieraslajien nykyisiä ja jatkossa tarvittavia hallintakeinoja sekä tapoja tietoisuuden parantamiseen.

Jättipalsami matkalla kohti pohjoista - selvitys vieraslajien hallinnasta julkaistu

Valtioneuvoston viestintäosasto 9.1.2019 TIEDOTE 5/2019

Uusia vieraslajeja leviää etelästä kohti Suomea ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen kasvikaupan myötä. Hälyttävimpinä vieraslajeina pidetään niitä, jotka voisivat menestyä Suomen ilmasto-olosuhteissa. Vieraslajien vaara piilee siinä, että ne voivat syrjäyttää alkuperäistä kasvistoa ja eläimistöä ja uhata alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta.

EU:n listaamista haitallisista vieraslajeista Suomen luonnossa tavattavia ovat jättipalsami, kolme jättiputkilajia, keltamajavankaali, piisami, supikoira, täplärapu ja villasaksirapu. Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on levittänyt tahallisesti tai tahattomasti niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle.

EU:n haitallisten vieraslajien listalle lisättyjen lajien levinneisyys, leviämisväylät ja hallintatoimenpiteet selvitettiin EU-HAVI2 -hankkeessa.

Valtioneuvoston tiedote 9.1.2019

Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi ja leviämisväyliä koskevaksi toimintasuunnitelmaksi

 

Supikoiraa ja eräitä muita haitallisia vieraslajeja koskeva esitys eduskunnan käsiteltävänä

MMM-tiedote 18.12.2018

Hallitus antoi 5.12.2018 eduskunnalle esityksen, jonka mukaan vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu tulisi poistaa metsästyslain pyyntirajoitusten piiristä. Mahdollinen tulokaslaji kultasakaali esitetään puolestaan lisättäväksi riistalajeihin. Tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan maaliskuussa 2019.

Supikoira, piisami, rämemajava, pesukarhu ja minkki on säädetty EU:ssa tai kansallisesti (minkki) haitallisiksi vieraslajeiksi, joiden torjumiseksi on oltava tehokkaita keinoja. Jos esitys hyväksytään, em. vieraslajien torjunnassa voidaan jatkossa käyttää samoja keinoja, joilla metsästyslain mukaan saadaan pyydystää ja tappaa rauhoittamattomia eläimiä. Minkki ei alun perin kuulunut maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltuun lakiesitykseen, mutta se lisättiin siihen lausuntokierroksen jälkeen.

–Vieraslajit, kuten supikoira, aiheuttavat luonnossa levitessään suurta haittaa Suomen alkuperäiselle eläinkunnalle. Siksi tehokkaat keinot niiden torjumiseksi ovat tarpeen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Vieraslaji harlekiinileppäpirkko yrittää Suomen valtausta

Kesällä 2018 harlekiinileppäpirkosta tehtiin useita havaintoja Suomessa. Alun perin Aasian itäosista peräisin oleva harlekiinileppäpirkko (Harmonia axyridis) on leppäpirkkolaji, jota on käytetty kirvojen biologisessa torjunnassa ympäri maailmaa. Laji on kuitenkin osoittautunut liian tehokkaaksi toimijaksi, sillä se on monin paikoin runsastunut räjähdysmäisesti ja vähentänyt tai jopa syrjäyttänyt alkuperäisiä leppäpirkkolajeja.

Suomen ympäristökeskus ja Sitowise tiedottavat 6.9.2018

Viikon vieraslaji -kampanjalla haluttiin lisätä tietoisuutta haitallisista vieraslajeista

Suomessa hyväksyttiin keväällä 2018 ensimmäinen kansallinen hallintasuunnitelma EU:n alueella merkityksellisille haitallisille vieraslajeille. Haitallisia vieraslajeja on nimetty myös vuonna 2016 julkaistussa kansallisessa luettelossa, jota ollaan parhaillaan päivittämässä. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kesäkuussa käynnistämän Bongaa viikon vieraslaji -kampanjan tavoitteena oli lisätä osaltaan tietoisuutta haitallisista vieraslajeista sekä auttaa niiden tunnistamisessa ja torjunnassa.

Lue MMM:n uutinen

Valtakunnallinen vieraslajipäivä Torniossa perjantaina 7.9.2018

Valtakunnallinen vieraslajipäivä järjestetään Meri-Lapissa, Torniossa 7. syyskuuta. Tulevaan päivään osallistuu eri tahojen asiantuntijoita eri puolelta Suomea, ja tilaisuudessa tullaan käymään läpi monipuolisesti vieraslajiasiaa. Tapahtuma on avoin, joten kaikki ovat tervetulleita osallistumaan!

Päivään osallistumisesta voit ilmoittautua Essi Vakkurille sähköpostitse tai puhelimitse: p. 050-51466151 sähköposti: essi.vakkuri@maajakotitalousnaiset.fi

Ennakkoilmoitautuminen viimeistään 24.08 2018

Vieraslaji on ikävä tuliainen – Ohjeita matkailijoille ja verkkokauppojen käyttäjille

Kuva: Aura TuominenMaailmankaupan vapautuminen sekä lisääntyvä matkailu ja siihen liittyvä omatoiminen kasvien ja muiden eliöiden tuonti lisäävät vieraslajien leviämismahdollisuuksia. Myös lisääntyvä lemmikkien ja kasvien internetkauppa helpottaa vieraslajien siirtymistä ja vaikeuttaa niiden leviämisen valvontaa ja hallintaa. Ihmisten mukana kasvit, eläimet, mikrobit ja taudinaiheuttajat pääsevät kulkeutumaan uusille alueille ja voivat muodostua niillä vaikeasti hävitettäviksi haitallisiksi vieraslajeiksi. Uusille alueille levitessään lajit voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja ja levittää tauteja ja loisia.

EU:n ja kansallisessa vieraslajiluettelossa nimettyjä haitallisia vieraslajeja ei saa tuoda maahan. Muiden osalta rajoitukset kannattaa tarkistaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. Noudattamalla kasvien ja eläinten tuontiin liittyviä ohjeita estät haitallisten vieraslajien leviämistä.

Älä tuo kasveja matkoilta

Sivut

Tilaa syöte RSS - Ajankohtaista