Ajankohtaista

Viikon vieraslaji -kampanjalla haluttiin lisätä tietoisuutta haitallisista vieraslajeista

Suomessa hyväksyttiin keväällä 2018 ensimmäinen kansallinen hallintasuunnitelma EU:n alueella merkityksellisille haitallisille vieraslajeille. Haitallisia vieraslajeja on nimetty myös vuonna 2016 julkaistussa kansallisessa luettelossa, jota ollaan parhaillaan päivittämässä. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kesäkuussa käynnistämän Bongaa viikon vieraslaji -kampanjan tavoitteena oli lisätä osaltaan tietoisuutta haitallisista vieraslajeista sekä auttaa niiden tunnistamisessa ja torjunnassa.

Lue MMM:n uutinen

Valtakunnallinen vieraslajipäivä Torniossa perjantaina 7.9.2018

Valtakunnallinen vieraslajipäivä järjestetään Meri-Lapissa, Torniossa 7. syyskuuta. Tulevaan päivään osallistuu eri tahojen asiantuntijoita eri puolelta Suomea, ja tilaisuudessa tullaan käymään läpi monipuolisesti vieraslajiasiaa. Tapahtuma on avoin, joten kaikki ovat tervetulleita osallistumaan!

Päivään osallistumisesta voit ilmoittautua Essi Vakkurille sähköpostitse tai puhelimitse: p. 050-51466151 sähköposti: essi.vakkuri@maajakotitalousnaiset.fi

Ennakkoilmoitautuminen viimeistään 24.08 2018

Vieraslaji on ikävä tuliainen – Ohjeita matkailijoille ja verkkokauppojen käyttäjille

Kuva: Aura TuominenMaailmankaupan vapautuminen sekä lisääntyvä matkailu ja siihen liittyvä omatoiminen kasvien ja muiden eliöiden tuonti lisäävät vieraslajien leviämismahdollisuuksia. Myös lisääntyvä lemmikkien ja kasvien internetkauppa helpottaa vieraslajien siirtymistä ja vaikeuttaa niiden leviämisen valvontaa ja hallintaa. Ihmisten mukana kasvit, eläimet, mikrobit ja taudinaiheuttajat pääsevät kulkeutumaan uusille alueille ja voivat muodostua niillä vaikeasti hävitettäviksi haitallisiksi vieraslajeiksi. Uusille alueille levitessään lajit voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja ja levittää tauteja ja loisia.

EU:n ja kansallisessa vieraslajiluettelossa nimettyjä haitallisia vieraslajeja ei saa tuoda maahan. Muiden osalta rajoitukset kannattaa tarkistaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. Noudattamalla kasvien ja eläinten tuontiin liittyviä ohjeita estät haitallisten vieraslajien leviämistä.

Älä tuo kasveja matkoilta

Rapurutto tarttuu kaikkina vuodenaikoina

Täplärapu (Pacifastacus leniusculus) - David Perez, David Perez / Wikimedia commons, CC-BY-SA-4.0Vuoden 2018 ensimmäinen rapurutto löytyi poikkeuksellisesti jo tammikuussa jään alta Kiteeltä, kun sukeltaja kiinnitti huomiota kuolleisiin rapuihin järven pohjalla. Sen sijaan alkukesästä rapukuolemia ei ole tullut Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tietoon. Rapurutto tarttuu kuitenkin kaikkina vuodenaikoina ja erityisesti se siirtyy ravustuksen ja rapusiirtojen välityksellä. Rapurutto ei tartu ihmiseen.

Lisätietoja: Eviran tiedote 16.7.2018

Vieraslajiportaali: rapurutto täplärapu

Älä levitä vieraslajia – näin käsittelet puutarhajätteen oikein

Kuva: Aura TuominenPuutarhoihimme ympäri maailmaa tuoduista kasveista osa on osoittautunut haitallisiksi vieraslajeiksi. Ne leviävät voimakkaasti ja syrjäyttävät leviämisalueillaan alkuperäistä lajistoa. Monien puutarhan vieraskasvien siemenet ja hedelmät sekä varren ja juurten palat säilyvät puutarhajätteessä ja maassa. Vieraslajeja sisältävä puutarhajäte tulee käsitellä niin, ettei itämiskykyisiä kasvinosia voi säilyä. Esimerkiksi mädättäminen, kuivattaminen ja polttaminen ovat toimivia keinoja. Jätteen voi viedä myös sekajätteessä jätteenkäsittelylaitokselle. Käsittele puutarhajäte tontilla, äläkä vie sitä luontoon.

Haitallisia vieraslajeja on nimetty sekä EU:n että kansallisessa vieraslajiluettelossa. Kumpaankaan luetteloon kuuluvaa lajia ei saa maahantuoda, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa. Kansalliseen luetteloon lisätään vuoden 2019 alusta yhdeksän kasvilajia, joihin kuuluvat esimerkiksi komealupiini ja kurtturuusu. EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluu 23 kasvilajia.

Vieraskasvit leviävät puutarhajätteen mukana

Bongaa viikon vieraslaji!

Sinäkin voit olla mukana kampanjassa!

Omat havaintosi Viikon vieraskasvista voit ilmoittaa vieraslajit.fi-sivustolla. Toivomme sinun myös jakavan somessa eteenpäin #viikonvieraslaji-postauksia sekä julkaisevan Instagramissa kuvia vieraslajeista tunnisteella #viikonvieraslaji. Osallistua voi myös Facebookissa lisäämällä kuvansa julkaisun kommenttikenttään. Parhaista kuvista julkaistaan kampanjan edetessä koosteita Vieraslajit-viestintäkanavissa.

Osallistumalla some-kampanjaan olet mukana yhteisen ympäristömme hyväksi tehtävässä tärkeässä työssä.

Mukana ovat seuraavat tahot:
Maa- ja metsätalousministeriö
Luonnonvarakeskus
Suomen ympäristökeskus
WWF Suomi
Uusia tahoja:
Ympäristöministeriö

Tervetuloa siis mukaan!

Etsintäkuulutus - ilmoita piisamihavainto!

Piisami on hävinnyt monilta entisiltä asuinalueiltaan. Kuva Antti PouttuPiisami oli laajalle levinnyt laji vielä 90-luvun alkupuolella, mutta on sittemmin taantunut ja jopa hävinnyt monilta vesialueilta, joissa se esiintyi aiemmin runsaanakin.

Tänä vuonna pyritään saamaan tarkempaa kuvaa piisamin nykylevinneisyydestä ja Luonnonvarakeskus (Luke) on kiinnostunut kaikista piisamista vuonna 2018 tehdyistä havainnoista. Otollista aikaa piisamihavaintojen tekemiseen on erityisesti kevät ja alkukesä.

Havaintoja pyydetään ilmoittamaan joko Vieraslajiportaalin havaintoilmoituslomakkeen tai Suomen riistakeskuksen OmaRiista-järjestelmän kautta.

Piisami on EU:n haitallisten vieraslajien listalla ja siihen liittyen valmistellaan vuonna 2018 lajinhallintasuunnitelmaehdotusta osana muiden haitallisten vieraslajien hallinta- ja toimenpidesuunnitelmaa.

 

Lisätietoja:

Vieraslajiportaali/ piisami https://vieraslajit.fi/fi/lajit/MX.48537/show

Katja Holmala, katja.holmala@luke.fi Luonnonvarakeskus (Luke)

Vieraslajien leviäminen kuriin – ilmoita piisami- ja jättipalsamihavainnoista

Maaliskuussa 2018 hyväksytty 37 haitallista vieraslajia käsittävä hallintasuunnitelma saa jatkoa.

Sopivien hallintatoimenpiteiden suunnittelun kannalta on tärkeää, että haitallisten vieraslajien levinneisyystiedot ovat mahdollisimman tarkat ja ajantasaiset. Tämän vuoksi vieraslajihavaintojen keräämiseen tarvitaan kansalaisten apua. EU:n täydennyslistalla on kaksitoista lajia, joista yhdeksän on kasvia, kaksi nisäkästä ja yksi lintulaji. Listan lajeista jättipalsami ja kaukasianjättiputki sekä piisami ja supikoira esiintyvät vakituisesti Suomessa.

Havaintoja kaivataan etenkin jättipalsamista ja piisamista. Havainnoista voi kertoa kätevästi vieraslajiportaalin http://vieraslajit.fi/ kautta.

Lisätietoja Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.

Luennot: haitalliset vieraskasvit metsänhoidossa

METO – Päijät-Häme – Uusimaa ry järjestää luennot:  haitalliset vieraskasvit metsänhoidossa

Luennoilla puhutaan haitallisiin vieraslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä, yleisimpien haitallisten kasvilajien tunnistamisesta ja torjunnasta sekä mahdollisista haitoista metsänhoidossa. Tilaisuus on maksuton osallistujille. Luennolla puhumassa Miia Korhonen, Luontoturva. Tilaisuudet Heinolassa 3.5., Lohjalla 7.6. ja Vantaalla 12.6. Ilmoittaudu heti.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Ajankohtaista