Ajankohtaista

Metsähallituksen ja Rannikko-LIFE -hankkeen ohjeistus kurtturuusun torjuntaan luonnonsuojelualueilla

Rannikkoelinympäristöjen hoitoon ja suojeluun keskittyvän Rannikko-LIFE-hankkeen yhteydessä laadittu ohjeistus kurtturuusun torjuntaa varten luonnonsuojelualueilla.

Käytettävät menetelmät ja niihin liittyyvä yleinen ohjeistus. Ohjeistus sisältää neljä menetelmää:

  1. Pensaan kaivaminen / kiskominen juurineen
  2. Näännytysmenetelmä
  3. Pensaan leikkaaminen ja maan peittäminen
  4. Myrkytys glyfosaatilla toissijaisena keinona

 

Miten tunnistan ja torjun kurtturuusun - Vieraslajiasioiden neuvottelukunnan tiedote

Vieraslajiasioiden neuvottelukunnan tiedote Kurtturuusu - Miten tunnistan ja torjun? on lisätty portaaliin 20.6.2019

Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on luokiteltu kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Sen sijaan kurtturuususta jalostetut tarhakurtturuusut, eli Rosa Rugosa –lajikkeet, eivät ole sääntelyn piirissä. Kurtturuusua ja sen valkokukkaista muotoa ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022.

Lupiinien ja muiden vieraslajien torjunta maanteiden ja rautateiden varsilla - Väyläviraston ohjeita

Maantiet

Teiden varsilla lupiineja saa poimia, sillä kukkien kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden pientareille meneminen on kuitenkin kiellettyä. Pientareilla liikuttaessa on aina muistettava turvallisuus: auto on pysäköitävä P-alueelle tai levikkeelle ja ohiajavaa liikennettä on varottava. Keltaiset turvaliivit parantavat näkymistäsi. Muista, että pientareella saattaa olla roskia, kuten lasinsirpaleita tai metallinkappaleita.

EU:n vieraslajiluetteloon lisättiin jälleen uusia lajeja

MMM tiedote 18.6.2019

EU:n luetteloa haitallisista vieraslajeista täydennettiin jälleen viime viikolla jäsenmaiden yhteisellä päätöksellä. Aiemmin 49 lajia sisältäneessä luettelossa on nyt tehdyn lisäyksen jälkeen yhteensä 66 lajia, joiden maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on kiellettyä koko EU:ssa.

Vieraslajiasiantuntijan neuvo: Nyt keräämään lupiinikimppuja ja näivettämään kurtturuusuja

Kurtturuusu pitää hävittää pihoista ja puutarhoista kolmessa vuodessa. Vieraslajit vievät elintilan muilta kasveilta.

  • Lue koko vieraslajiuutinen, Yle Uutiset 9.6.2019. Toimittaja Minna Pantzar.
  • Terhi Ryttärin haastattelu kurtturuususta, alkaa kohdasta 1:17:00, Yle Aamu-TV, 17.6.2019, Yle Areena.
  • Terhi Ryttärin haastattelu vieraslajikasveista, alkaa kohdasta 8:40, Yle Uutiset, TV1 9.6.2019, Yle Areena.

Ohjeita kurtturuusun taltuttamiseksi ja tunnistamiseksi:

Suunnitelma supikoiran ja muiden uusien EU-vieraslajien torjumiseksi

MMM Tiedote 24.5.2019

Suomessa hyväksyttiin viime vuonna ensimmäinen kansallinen hallintasuunnitelma EU-alueella merkityksellisille haitallisille vieraslajeille. Suunnitelmaa on nyt täydennetty uudella suunnitelmalla, joka koskee 12 uutta EU:n vieraslajiluetteloon lisättyä lajia. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä hyväksyi uuden suunnitelman 23.5.2019.

Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin uusia kasvi- ja eläinlajeja – koirasudelle kasvatuskielto

MMM Tiedote 24.5.2019

Kuva: Terhi RyttäriValtioneuvoston 23.5.2019 antaman vieraslajiasetuksen liitteenä on luettelo kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista. Luetteloon lisättiin asetuksen antamisen yhteydessä uusia kasvi- ja eläinlajeja sekä kaksi uutta eläinlajiryhmää. Asetuksella kiellettiin lisäksi koirasusien kasvattaminen. Uudet säännökset tulevat voimaan 1. kesäkuuta 2019.

Pyyntisäännöksiin muutoksia 1. kesäkuuta alkaen

MMM Tiedote 23.5.2019

Supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu eivät enää jatkossa ole riistaeläimiä. Koska lajit on säädetty joko EU:ssa tai kansallisesti (minkki) haitallisiksi vieraslajeiksi, niiden pyyntiä ja tappamista koskevat kesäkuun alusta alkaen vieraslajilain säännökset. Muutos vaikuttaa muun muassa lajeja aiemmin koskeneisiin rauhoitusaikoihin, jotka nyt poistuvat. Lajien kaikkien yksilöiden pyydystäminen on siten kesäkuusta alkaen mahdollista ympäri vuoden.

Viestintäkampanja arktisen alueen eläin- ja kasvikunnan suojelemiseksi vieraslajeilta

Vieraslajit ovat maailmanlaajuinen uhka luonnon monimuotoisuudelle, ja arktisen alueen kasvit ja eläimet ovat erityisen haavoittuvia niiden vaikutukselle. Vieraslajit voivat levitessään syrjäyttää jopa kokonaan alueen alkuperäiset lajit ja uhata näin koko arktista ekosysteemiä. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat käynnistäneet siksi yhdessä viestintäkampanjan, jossa kerrotaan miten vieraslajien kulkeutumista arktiselle alueelle voi välttää muutamin yksinkertaisin keinoin.

TIEDOTE Vuoden maisemateko -kilpailu käynnistää suuret suomalaiset vieraslajitalkoot

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry tiedottaa

Vuoden maisemateko -kilpailu käynnistää suuret suomalaiset vieraslajitalkoot
Maa- ja kotitalousnaiset haastavat suomalaiset suuriin suomalaisiin vieraslajitalkoisiin Vuoden maisemateko 2019 -kilpailulla. Viidettä kertaa järjestettävällä kilpailulla kannustetaan yksittäisiä kansalaisia ja yhteisöjä yhteistyöhön vieraskasvilajien torjumiseksi ja Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kilpailuaikaa on syyskuun loppuun saakka.
Suomessa kasvaa monia vieraskasvilajeja, jotka valtaavat tilaa luontaisilta lajeiltamme.  Pahimmillaan luontoon levinneet vieraslajit ovat vaaraksi ihmisille ja suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vaikka vieraslajit saattavat olla komeita ja eksoottisen näköisiä, niiden ei tule antaa levitä. Torjunnan aloittaminen omasta puutarhasta on usein helpointa.
 

Sivut

Tilaa syöte RSS - Ajankohtaista