Evira ja MTT selvittivät kasvintuhoojien leviämisen riskejä

Tuhoojien leviämisriskiä eri kasvilajeissa ja -tuotteissa voidaan nyt arvioida Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kokoamien tietojen avulla. Yli kahdensadan kasvilajin ja -tuotteen tuontimäärien avulla ennakoidaan tuhoojien leviämisväyliä. Riskien tutkiminen on tärkeää, koska suomalaisen kasvintuotannon arvoksi laskettiin selvityksessä noin 3,5 miljardia euroa vuodessa. Tutkimushanke oli osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Haitallisten vieraslajien hallinta ja tietoisuuden lisääminen (HAVINA) -hanketta.

Kasvituotteiden tuonnin määrää ja kasvintuotannon arvoa selvitettiin, jotta uusien, taloudellisesti merkittävien tuhoojien leviämisväyliä voitaisiin paremmin ennakoida ja estää tuhoojien leviäminen mahdollisimman tehokkaasti.

Tuonnin määrästä valtaosa puutavaraa

Kasviperäisiä tuotteita tuodaan selvityksen mukaan ulkomailta vuosittain yhteensä noin 12 miljardia kiloa. Tästä yli 90 prosenttia on puutavaraa. Seitsemän prosenttia on elintarvikkeita tai elintarviketeollisuuden raaka-aineita.

Pieni osa tuonnista, vain 0,2 prosenttia, on kasvien lisäysaineistoa eli siemeniä, taimia ja pistokkaita. Lisäysaineistosta suurin osa on peltokasvien siemeniä, joista enin osa nurmi- ja rehukasvien siemeniä. Suurin osa kasvien lisäysaineistosta tuodaan Suomeen EU:n alueelta.

Puolet kasvintuotannon arvosta saadaan metsätaloudesta

Suomalaisen kasvintuotannon noin 3,5 miljardin euron vuotuisesta arvosta metsätaloustuotannon osuus on puolet, peltokasvituotannon kolmannes ja puutarhatuotannon kymmenesosa. Tuotannon arvon avulla voidaan

Julkaisu:
Salla Hannunen, Tiina Parkkima, Katariina Vuorinen, Jaakko Heikkilä, Kauko Koikkalainen 2014. Kasvintuhoojien leviämisväylät ja kasvintuhoojien uhkaaman tuotannon arvo. Eviran tutkimuksia 1/2014. ISBN 978-952-225-125-1  Lataa tiedosto
 

 

Lisätietoja:
erikoistutkija Salla Hannunen, p. 040 350 9075
etunimi.sukunimi@evira.fi

Kuva: