Havaitse, tunnista, ilmoita ja torju!

Puutarhan kaunistus voi osoittautua luonnon kauhistukseksi. Nopea kasvu ja helppohoitoisuus houkuttelevat valitsemaan ulkomaisia lajeja, mutta tutustakin lajista voi tulla kielletty, kun haitallisten vieraslajien luetteloa päivitetään tiedon karttuessa. Vieraslajien haittojen vähentämisessä ennakointi ja ennaltaehkäisy on avainasemassa.

Kun itäaasialainen ruohokasvi tuodaan eurooppalaisen puutarhan koristeeksi, seuraukset voivat olla yllättävät. Vieraslajit ovat lajeja, jotka ihmisen tahallisen tai tahattoman toiminnan seurauksena ylittävät luontaiset...

Hallituksen esitysluonnos vieraslajeja koskevan lain muuttamiseksi on lähetetty keskiviikkona 10.4 lausuntokierrokselle. Lakimuutos mahdollistaisi miehittämättömien ilma-alusten eli droonien laajemman hyödyntämisen vieraslajinisäkkäiden pyynnissä. Lisäksi muutettaisiin säännöstä uusille vieraslajeille asetettavista siirtymäajoista. Lausuntoja pyydetään lähettämään viimeistään 22.5.2024.

Haitalliset vieraslajit ovat luonnon monimuotoisuuden yksi suurimmista uhkatekijöistä. Vieraslajien torjunta onkin keskeistä luonnon monimuotoisuuden suojelu...

Suomen ja Norjan pohjoisten jokien kyttyrälohikannat ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Millainen laji kyttyrälohi on ja miksi se askarruttaa tutkijoita niin paljon? Barentsin vieraslajihankkeessa tuotettu, piirretty lyhytvideo syventyy kyttyräloheen vieraslajina. Videolla puhutaan suomea, mutta se on tekstitetty ruotsiksi, norjaksi, englanniksi ja pohjoissaameksi.

Kyttyrälohivideo löytyy täältä (Youtube).

Lisätietoa Barentsin vieraslajihankkeesta löytyy hankkeen sivustolta.

Valkohäntäpeurakannan lasku jatkuu. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomessa oli talvella 2023–2024 noin 117 000 valkohäntäpeuraa. Arvion 95 % todennäköisyysväli on 110 000–124 000 yksilöä.

Lue lisää täältä: Valkohäntäpeuran uusi kanta-arvio

Sammaleläimiin kuuluva uusi vieraslaji Conopeum chesapeakensis tavattiin ensi kertaa Itämeressä ja koko Euroopassa Suomen rannikolta. Laji on kotoisin Pohjois-Amerikan Atlantin puoleisilta murtovesilahdilta, eikä sitä ole tavattu tähän asti vieraslajina muilta mantereilta. Murtovesiä asuttavan lajin leviäminen suolaisen valtameren yli on tapahtunut laivaliikenteen mukana. Sammaleläinlajin runkokunnat muodostavat jopa viisisenttisiä haarovia, tiheitä kasvustoja, jotka muistuttavat olemukseltaan huomattavasti kotoista ruskoleviin kuuluvaa rakkohaurua eli...