Vieraslajien aiheuttamat uhat ja riskit

Uhka luonnon monimuotoisuudelle

Maailmanlaajuisesti vieraslajit muodostavat toi­seksi suurimman uhkatekijän luonnon monimuotoisuudelle, kun kokonaisten elinympäristö­jen häviäminen ja pirstoutuminen on arvioiden mukaan uhkatekijöistä suurin. Vieraslajien Liljakukko. Kuvaaja: Päivi Parikkaleviä­misen seurauksena lajiston monimuotoisuus kes­kimäärin vähenee, vaikka lajimäärä uusien lajien myötä saattaa paikallisella tai alueellisella tasolla lisääntyäkin.

Vieraslajien haitalliset vaikutukset luonnon mo­nimuotoisuudelle, ekosysteemien toiminnalle ja näiden ylläpitämille ekosysteemipalveluille ovat moninaiset. Vieraslajit voivat uhata alkuperäisiä lajeja kilpailemalla niiden kanssa samoista resurs­seista, saalistamalla, levittämällä tauteja ja loisia tai risteytymällä luonnossa näiden lajien kanssa. Vieraslajin tiedetään myös muuttaneen ravinto­ketjujen rakennetta ja vaikuttaneen kokonaisten ekosysteemien toimintaan. Vieraslajien aiheutta­milla haitoilla luontoon, luonnon monimuotoi­suuteen ja ekosysteemipalveluihin voi olla välittö­miä ja välillisiä haitallisia vaikutuksia myös ihmi­sen hyvinvoinnille.

Vaikutukset yhteiskuntaan

Vieraslajeilla on haitallisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, ja ne aiheuttavat taloudellisia haittoja eri toimijoille. Monet haitalliset vieraslajit ovat merkittäviä maa- ja metsätalouden tuholaisia. Myös kalastus ja kalanviljely voivat kärsiä haital­listen vieraslajien leviämisestä. Vieraslajit voivat myös olla uhka terveydelle tai toimia tautien kul­jettajina. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat ongel­mia myös luonnon virkistyskäytölle ja matkailul­le. Lisäksi vieraslajit saattavat vahingoittaa yhteis­kunnan perusrakenteiden toimintaa.

Taloudelliset vaikutukset

Haitallisten vieraslajien kustannukset ovat maa­ilmanlaajuisesti merkittäviä. Vuonna 2001 arvi­oitiin, että vieraslajien aiheuttamat maailmanlaa­juiset vaingot ovat vuosittain yli 1 400 miljardia Yhdysvaltain dollaria (1 054 miljardia euroa), mi­kä vastaa nykyään 2-3 % maailman bruttokan­santuotteesta. Euroopassa tavatuista noin 11 000 vieraslajista todennäköisesti 10-15 % aiheuttaa ekologisia tai taloudellisia haittoja. Varovaisesti arvioituna nämä haitalliset vieraslajit ovat aihe­uttaneet ainakin 12,5 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Näistä arvioiduista kustannuksis­ta 80-90 % on seurausta vieraslajien aiheuttamis­ta haitoista, vahingoista ja niiden korvaamisesta, mukaan lukien vahingot maa-, metsä- ja kalata­loudelle, vauriot yhteiskunnan toiminnalle sekä haitat ihmisen terveydelle.

Suomessa ei ole tehty kokonaisarviota vieraslaji­en aiheuttamista kustannuksista, mutta haitallis­ten vieraslajien tiedetään aiheuttavan esimerkik­si merkittäviä laadullisia ja määrällisiä tuotannon (sato ja saalis) menetyksiä. Jatkuvia vieraslajien torjuntaan liittyviä kustannuksia Suomessa aihe­uttavat muun muassa vieraslajeihin liittyvät kas­vin- ja eläintarkastukset, haitallisten vieraslajien, kuten jättiputkien, jättipalsamien ja kurtturuu­sujen, torjuntatoimet sekä KurtturuusutalkootSuomeen levinneiden pienpetojen pyynneistä aiheutuvat kustannukset. Pelkästään tuotantokasvien tautien ja tuholaisten torjunnan, hävittämisen ja valvonnan kustannuk­set nousevat Suomessa miljooniin euroihin vuo­dessa.
 
Vieraslajien vaikutuksia voidaan samanaikaises­ti havaita useilla yhteiskunnan aloilla. Suomessa potentiaalisesti haavoittuvimmat yhteiskunnan alat, joiden kansantaloudellinen merkitys on suu­ri, voisivat olla metsätalouden piirissä. Jos metsä­talouteen tuhoisasti vaikuttava vieraslaji, kuten esimerkiksi mäntyankeroinen, leviäisi nopeasti Suomen metsissä, johtaisi se erittäin merkittäviin taloudellisiin menetyksiin.